Milloin muistitestiin kannattaa hakeutua

Muistin muutokset herättävät usein huolta, mutta ei ole aina helppoa tietää, milloin asia kannattaa tutkituttaa. Tällä sivulla käydään läpi varhaiset merkit, joihin kannattaa kiinnittää huomiota, sekä se, miten muistihuolien kanssa edetään käytännössä.

Varhaiset merkit, joihin kannattaa kiinnittää huomiota

Kaikki unohtelu ei ole merkki muistiongelmasta – jokainen unohtaa välillä. Hälyttävämpää on, jos unohtelu on toistuvaa, pahenee ajan myötä tai alkaa haitata arkielämää. Seuraavat merkit voivat olla syy hakeutua arvioon:

• Toistuva unohtelu: Saman asian kysyminen uudelleen lyhyen ajan sisällä tai samojen asioiden jatkuva unohtaminen, vaikka ne olisi juuri kerrottu.
• Sanahaku ja sanojen löytämisen vaikeus: Tutut sanat ovat toistuvasti "kielen päällä" eivätkä löydy, tai niiden tilalla käytetään epätarkkoja kiertoilmaisuja.
• Eksyminen tutuissa paikoissa: Vaikeudet löytää tuttuun paikkaan tai eksyminen reitillä, jota on kuljettu lukemattomia kertoja.
• Arkirutiinien vaikeutuminen: Tavallisten arkitehtävien, kuten laskujen maksamisen, ruoanlaiton tai lääkkeenoton, hoitaminen tuntuu entistä hankalammalta.
• Läheisten huomiot: Perheenjäsenet tai ystävät ovat huomauttaneet muistista tai toimintakyvystä muuttuneena.
• Ajantaju tai ympäristön hahmottaminen hämärtyy: Vaikeudet muistaa päivämääriä, vuodenaikaa tai sen ymmärtämisessä, missä nyt ollaan.

Normaali ikääntyminen vs. huolestuttava unohtelu

Muisti muuttuu luonnostaan iän myötä. Normaalit ikääntymismuutokset ovat hitaita eivätkä johda arjen merkittävään vaikeutumiseen. Alla oleva vertailu auttaa hahmottamaan eroa:

Muita syitä muistin heikkenemiseen

Ennen kuin hätääntyy, on hyvä muistaa, että muistia voivat heikentää monet muut tekijät kuin muistisairaus. Useimmat näistä syistä ovat hoidettavissa:

• Univaje: Riittämätön tai huonolaatuinen uni heikentää muistitoimintoja merkittävästi jo lyhyessäkin ajassa.
• Stressi ja ahdistus: Pitkittynyt stressi kuormittaa aivojen muistiin liittyviä rakenteita ja vaikeuttaa tiedon tallentamista ja palauttamista.
• Masennus: Masennus voi aiheuttaa muistivaikeuksia ja keskittymisvaikeuksia, jotka voivat muistuttaa muistisairauden oireita.
• Lääkkeet: Useat lääkkeet, kuten unilääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, antihistamiinit ja verenpainelääkkeet, voivat heikentää muistia sivuvaikutuksena.
• Kilpirauhasen vajaatoiminta: Kilpirauhasen toimintahäiriö voi aiheuttaa väsymystä ja muistivaikeuksia, jotka korjautuvat hoidolla.
• B12-vitamiinin puutos: Puutos voi aiheuttaa hermosto-oireita, kuten muistivaikeuksia, erityisesti ikäihmisillä.
• Alkoholi: Runsas alkoholin käyttö heikentää muistia sekä akuutisti että pitkäaikaisesti.

Näiden tekijöiden vuoksi muistivaikeudet kannattaa aina ensin puhua läpi lääkärin kanssa – usein syy löytyy muualta kuin muistisairaudesta.

Miten edetä, jos muisti huolestuttaa

Jos sinua tai läheistäsi huolestuttavat muistimuutokset, toimi näin:

1. Tee aluksi nopea verkkoseulonta – esimerkiksi nopea muistitesti antaa ensiarvion muistisi toiminnasta.
2. Kirjaa oireet ylös ennen lääkärikäyntiä: milloin oireet alkoivat, kuinka usein esiintyvät ja miten ne vaikuttavat arkeen.
3. Ota yhteyttä terveysasemalle. Lääkäri tai muistihoitaja arvioi tilanteen, tekee tarvittavat perustestit (MMSE, verikokeet) ja ohjaa jatkohoidon tarpeen mukaan.
4. Lähete erikoissairaanhoitoon myönnetään, jos perusterveydenhuollossa herää epäily muistisairaudesta. Muistipoliklinikalla tehdään laajempi CERAD-arvio.

Muistivaikeuksien varhainen selvittäminen on aina kannattavaa. Moni syy on hoidettavissa, ja jos kyse on muistisairaudesta, varhainen diagnoosi mahdollistaa hoidon aloittamisen ajoissa.