Muistin heikkeneminen

Huono muisti voi johtua monesta syystä, joista suurin osa on hoidettavissa. Tässä artikkelissa käydään läpi muistin heikkenemisen tavallisimmat syyt, selitetään milloin kyse voi olla muistisairaudesta ja kerrotaan, milloin lääkäriin kannattaa hakeutua.

Tavallisimmat syyt muistin heikkenemiseen

Muistin heikkeneminen ei läheskään aina tarkoita muistisairautta. Seuraavat tekijät voivat merkittävästi heikentää muistia, ja useimmat niistä ovat hoidettavissa tai korjattavissa:

Ikääntyminen

Normaaliin ikääntymiseen liittyy muistin hidastumista. Uuden tiedon oppiminen vie enemmän aikaa, ja tiedon nopea palauttaminen vaikeutuu. Nämä muutokset ovat hitaita eivätkä yleensä häiritse merkittävästi arkea. Normaali ikääntyminen ei siis tarkoita muistisairautta.

Stressi ja ahdistus

Pitkittynyt stressi kohottaa kortisolitasoa, joka heikentää aivojen hippokampuksen toimintaa. Ahdistustilat voivat vaikeuttaa uuden tiedon tallentamista ja vanhan palauttamista. Onneksi stressistä johtuva muistin heikkeneminen on yleensä palautuva tila.

Univaje

Unessa aivot käsittelevät ja tallentavat päivän aikana opittua tietoa pitkäkestoiseen muistiin. Riittämätön uni häiritsee tätä prosessia. Jo muutama yö huonoa unta näkyy muistisuorituksessa, ja pitkäaikainen univaje voi aiheuttaa merkittäviä muistivaikeuksia.

Masennus

Masennus aiheuttaa usein muistivaikeuksia, keskittymisvaikeuksia ja hidastunutta ajattelua. Nämä oireet voivat muistuttaa muistisairauden oireita, minkä vuoksi masennusta kutsutaan joskus "pseudodentiaksi". Masennuksen asianmukainen hoito parantaa yleensä myös muistiongelmia.

Lääkkeet

Monet yleisesti käytetyt lääkkeet voivat heikentää muistia sivuvaikutuksena. Näitä ovat muun muassa:

• Bentsodiatsepiinit (uni- ja rauhoittavat lääkkeet)
• Antihistamiinit (allergialääkkeet)
• Jotkut verenpainelääkkeet
• Virtsainkontinenssiin käytetyt antikolinergiset lääkkeet
• Tietyt masennuslääkkeet

Jos epäilet lääkityksen vaikutusta muistiisi, keskustele lääkärin kanssa. Älä lopeta lääkitystä omatoimisesti.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa väsymystä, hidastuneisuutta ja muistivaikeuksia. Tila on helposti todettavissa verikoeella ja korjautuu kilpirauhashormonikorvaushoidolla.

B12-vitamiinin ja folaatin puutos

B12-vitamiinin puutos on yleinen etenkin ikäihmisillä ja kasvissyöjillä. Se voi aiheuttaa muistivaikeuksia, mielialanmuutoksia ja neurologisia oireita. Puutos todetaan verikoeella ja hoidetaan vitamiinilisillä tai -injektioilla.

Alkoholi ja päihteet

Runsas alkoholin käyttö vahingoittaa hermosoluja ja heikentää muistia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Akuutti humala häiritsee uuden tiedon tallentamista, ja pitkäaikainen runsas alkoholin käyttö voi johtaa pysyvämpiin muistiongelmiin.

Sydän- ja verisuonisairaudet

Korkea verenpaine, diabetes ja ateroskleroosia voivat heikentää aivojen verenkiertoa ja siten muistitoimintoja. Näiden sairauksien hyvä hoito suojaa myös muistia.

Milloin kyse voi olla muistisairaudesta?

Muistisairauteen viittaavia merkkejä ovat:

• Muistimuutokset, jotka pahenevat ajan myötä
• Tuttujen ihmisten tai paikkojen tunnistamisvaikeudet
• Eksyminen tutussa ympäristössä
• Vaikeus suoriutua tutuista arkitehtävistä (esim. ruoanlaitto, pankkiasiointi)
• Persoonallisuuden tai käyttäytymisen muutos
• Läheisten vakava huoli

Yksi tai kaksi muistivirhe ei tarkoita muistisairautta. Huolestuttavaa on, jos muutokset ovat selviä, toistuvia ja pahentuvia. Lue lisää: Muistisairaudet — Alzheimer, dementia ja muut.

Milloin lääkäriin?

Hae lääkärin arvioon, jos:

• Muistiongelmat vaikuttavat arkeen tai työskentelyyn
• Oireet pahenevat ajan myötä
• Läheiset ovat huolissaan muististasi
• Muistiongelmat alkoivat äkillisesti (vaatii pikaisen arvion)
• Sinulla on muita oireita, kuten päänsärkyä, sekavuutta tai puhe- tai liikuntavaikeuksia

Varhainen selvittäminen kannattaa aina. Lue tarkemmin: Milloin muistitestiin kannattaa hakeutua?