Muistisairaudet

Muistisairaudet ovat yleinen ja vakava kansanterveydellinen haaste Suomessa. Noin 190 000 suomalaista sairastaa muistisairautta, ja vuosittain diagnosoidaan yli 14 000 uutta tapausta. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisimmät muistisairaudet, niiden oireet, diagnoosi, hoito ja ennaltaehkäisy — asiallisesti ja ilman turhaa pelottelua.

Mitä muistisairaus tarkoittaa?

Muistisairaus on aivojen toimintaa heikentävä etenevä sairaus, joka vaikuttaa muistiin ja muihin kognitiivisiin toimintoihin, kuten kielellisiin kykyihin, toiminnanohjaukseen ja hahmottamiseen. Kun muistisairaus heikentää arjessa selviytymistä merkittävästi, puhutaan dementiasta.

Dementia ei siis ole yksittäinen sairaus vaan oireyhtymä, jonka taustalla voi olla useita eri sairauksia. Yleisin dementiaa aiheuttava sairaus on Alzheimerin tauti.

Yleisimmät muistisairaudet

Alzheimerin tauti

Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus — se aiheuttaa noin 60–70 % kaikista muistisairaustapauksista. Se alkaa tyypillisesti lähimuistin heikkenemisellä: viimeiset tapahtumat unohtuvat, vaikka kaukomuisti säilyy pitkään.

Taudin edetessä vaikeutuvat myös kielelliset toiminnot, paikkojen tunnistaminen ja lopulta päivittäistoiminnot. Tauti kehittyy hitaasti — varhaisesta vaiheesta vaikeaan vaiheeseen voi kulua vuosia tai vuosikymmeniä.

Taudin syynä on amyloidiplakkien ja tau-proteiinin kertyminen aivoihin, mikä vaurioittaa hermosoluja. Altistavia tekijöitä ovat ikä, perinnöllisyys (APOE4-geenivariantti) ja elämäntapatekijät.

Verisuoniperäinen muistisairaus

Verisuoniperäinen muistisairaus (vaskulaarinen dementia) on toiseksi yleisin muistisairaus. Se aiheutuu aivojen verenkiertohäiriöistä — aivoinfarkteista tai pienten suonten taudeista — jotka vaurioittavat aivokudosta.

Oireet vaihtelevat enemmän kuin Alzheimerin taudissa ja riippuvat vaurion sijainnista. Usein kärsivät erityisesti toiminnanohjaus ja tarkkaavaisuus enemmän kuin muisti. Taudin eteneminen voi olla portaittaista.

Tärkein hoito on sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden — korkea verenpaine, diabetes, korkea kolesteroli, tupakointi — aktiivinen hoito.

Lewyn kappale -tauti

Lewyn kappale -tauti aiheuttaa noin 10–15 % muistisairauksista. Sen tunnusomaisiin oireisiin kuuluvat kognitiivisten oireiden vaihtelevuus, toistuvat yksityiskohtaiset näköharhat ja parkinsonismin piirteet (jäykkyys, hitaus, tasapainovaikeudet).

Unihäiriöt, erityisesti REM-unen käyttäytymishäiriö (liikkuminen ja puhuminen unen aikana), voivat edeltää varsinaisia oireita vuosia.

Otsa-ohimolohkorappeuma

Otsa-ohimolohkorappeuma alkaa tyypillisesti nuoremmalla iällä kuin Alzheimer (usein 45–65-vuotiaana). Se vaikuttaa ensisijaisesti persoonallisuuteen, käyttäytymiseen ja kielellisiin kykyihin — muisti voi olla aluksi suhteellisen hyvä. Käytösmuutokset, kuten estottomuus, empatian heikkeneminen tai pakonomainen käyttäytyminen, ovat tyypillisiä.

Oireet yleisesti

Muistisairauden varhaisia oireita voivat olla:

• Lähimuistin heikentyminen (toistuvat unohtelut, sama kysymys uudelleen)
• Vaikeus löytää sanoja
• Eksyminen tutuissa paikoissa
• Vaikeus suoriutua tutuista tehtävistä
• Ajantajun heikkeneminen
• Mielialanmuutokset tai persoonallisuuden muutos

Yksi tai kaksi näistä oireista ei yksinään tarkoita muistisairautta — muistissa on monia normaalivarianssia. Olennaista on muutosten toistuvuus, paheneminen ja vaikutus arkeen.

Diagnoosi

Muistisairauden diagnoosi perustuu:

1. Kliiniseen haastatteluun — oireiden alkamisaika, luonne ja eteneminen
2. Kognition arviointitesteihin — MMSE, CERAD tai laajempi neuropsykologinen tutkimus
3. Verikoeisiin — poissuljetaan hoidettavat syyt (kilpirauhanen, B12, verenkuva)
4. Aivojen kuvantamiseen — CT tai MRI tarvittaessa

Diagnoosin tekee lääkäri, usein neurologian erikoislääkäri tai geriatri muistipoliklinikalla. Lue lisää: CERAD-testi ja MMSE-testi.

Hoito

Alzheimerin tautiin ei toistaiseksi ole parantavaa hoitoa. Käytettävissä olevat lääkkeet — asetyylikolinesteraasin estäjät (donepetsiili, rivastigmiini, galantamiini) ja memantiini — voivat hidastaa oireiden etenemistä ja parantaa toimintakykyä.

Lääkehoidon lisäksi tärkeää on:

• Kuntoutus ja toimintaterapia
• Sosiaalinen tuki ja omaishoitajan tukeminen
• Muistisairauteen liittyvien käytösoireiden hoito
• Turvallisen ympäristön järjestäminen

Muistiliitto tarjoaa laajat tukipalvelut sekä sairastuneille että omaisille. Lisätietoa: muistiliitto.fi.

Ennaltaehkäisy

WHO:n arvion mukaan jopa 40 % muistisairauksista olisi ehkäistävissä tunnettuihin riskitekijöihin puuttumalla. Keskeisiä keinoja ovat:

• Säännöllinen aerobinen liikunta
• Verenpaineen, diabeteksen ja kolesterolin hyvä hoito
• Tupakoinnin lopettaminen
• Alkoholin kohtuukäyttö
• Riittävä uni
• Sosiaalinen aktiivisuus
• Aivoja stimuloiva toiminta — uuden oppiminen, lukeminen, harrastukset
• Masennuksen hoito

Lue lisää: Muistin kehittäminen — 12 tutkittua keinoa.